MY EGYPT

Palasin sunnuntaina illalla viikon reissulta Egyptistä, ja pää on ihan pyörällä kaikesta koetusta. Aikamoinen matka, tässä vähän yleisiä fiilispaloja matkan varrelta! Näin tuntuu olevan aina helpoin aloittaa matkapostauksien tekeminen. Olin siis Egyptin turistiministeriön järjestämällä pressimatkalla, jossa suurin osa osallistujista oli toimittajia, ja sitten mukana oli myös joitakin bloggaajia. Saimme kuulla paljon Egyptin turismista ja siitä kuinka se on laskenut vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen. Luin samalla matkan aikana kirjan Tuhat loistavaa aurinkoa, joka antoi lisää perspektiiviä islamin uskoon... Koitan nyt kuitenkin pysytellä blogin aihepiirin sisällä, joka on tietenkin design!

Seitsemän päivän aikana tuli nähtyä Kairo ja Gizan pyramidit, Luxor ja Niili, sekä punaisen meren rannalla sijaitseva Marsa Alam. Paljon kontrasteja miljoonakaupungin, pienen kaupungin ja aavikon välillä. Köyhyyttä, rikkautta, vehreyttä ja koralliriuttoja. Kairossa olimme vain yhden päivän, enkä päässyt juurikaan kävelemään kaupungilla joten se jäi suureksi arvoitukseksi.

Luxor jäi mieleeni mielenkiintoisimpana kohteena, ja sinne tekisi mieli palata tutkimaan kylää, temppeleitä, basaarikujia, Niiliä sekä eläimiä ja ihmisiä. Ihmiset olivat ystävällisiä, mutta kaupustelijat eivät turhan helposti antaneet periksi. Turisteja oli todella vähän kaikkialla, josta seurasi se että ihmiset todella olivat vilpittömästi iloisia meidän näkemisestämme. Me edustimme heille toivoa paremmasta huomisesta ja turismin elpymisestä.

Egypti on aina omalla tavallaan kiehtonut, mutta omalla matkustuslistallani se ei ole komeillut ykkösenä. Ehkä juuri siksi olikin hienoa päästä sinne! Kävin pyramidin sisällä, snorklasin ensimmäistä kertaa elämässäni (merilehmä meni ihan vierestäni!), vaelsin kuumaakin kuumemmalla aavikolla ja nautin väreistä ympärilläni. Ihmiset todella pukeutuivat pitkiin kaftaaneihin ja pään suojana oli huivit. Naisia näkyi kaduilla todella vähän, ja hotelleissa lähes kaikki työntekijät olivat miehiä. Maaseudulla tämä korostui.

Kairo toi mieleeni Bangkokin ja Istanbulin. Se oli kuin niiden sekoitus!

Yövyimme hienoissa hotelleissa. Kairossa vanhassa palatsissa, joka sittemmin on muutettu hotelli Marriotiksi. Saavumme sunnuntaiyönä hotellille, ja meidät ohjattiin illallisen jälkeen huoneisiin. Kaaduin sänkyyn väsyneenä, ja vasta aamulla huoneen verhot avatessani näin sumuisen Kairon aamuauringon loisteessa. Parvekkeeltani avautui näkymä Niilille ja kaupungin ylle, aamuvarhaisella kosteus ja lämpö tuntui luuytimissä asti ja hymyilin hulluna.

Luxorissa yövyimme myöskin Niilin rannalla, ja täällä otin vähän omaa aikaa altaalla loikoiluunkin. Tästä hotellista tuli ihan mieleen Rommipäiväkirja. Oma postaus siitä tulossa myöhemmin!

Koska suurimmaksi osaksi vietimme aikaa nähtävyyksiä kierrellen, ja bussissa istuen, jäi kaupunkien kiertely jalkaisin todella vähälle. Yleensä omatoimisilla matkoillani koen paikat mieluiten jalkaisin tutkimalla, joten tuntui kidutukselta kulkea bussilla kiinnostavien paikkojen ohi. Erään temppeliin tutustumisen skippasin ja suuntasin viereiselle basaarikujalle, josta löysin muistoksi kauniin kädenmuotoisen sormuksen. Paikallinen elämä ja kulttuuri kiehtoo minua enemmän, kuin viiden tähden all inclusive -hotellit, mutta niillekin on tietysti oma kävijäkuntansa.

Muistoihin jätti oman jälkensä myös kuuden tunnin bussimatka Luxorista Marla Alamiin, jonka reitti kulki aavikon halki. Dyynejä, kiviä ja vuoria silmänkantamattomiin. Tie vain jatkui ja jatkui, ja välillä tuntui siltä että olisi ollut terroristielokuvien maisemissa. Välillä piti aina hidastaa, ja aseistetut tievahdit heräilivät nokosiltaan vilkaisemaan laiskasti ohi lipuvaa bussiamme. En siis kokenut että olomme olisi ollut mitenkään uhattu. Olin ottanut hyvin vakavasti pukeutumissuositukset, ja pidin itsepintaisesti päälläni maksihameita ja olkapäät peittäviä paitoja. Oli niillä sekin hyvä puoli etten palanut kuumassa auringossa. Mutta osa porukasta meni ihan tavallisissa kesävaatteissa, enkä huomannut että kellekään olisi asiasta mitään huomautettu. Toki huomiota sai enemmän...

Ruokapuoli oli melko samankaltaista kuin Istanbulissa, eli hyvin paljon tarjolla oli lihaa. Meille oli aina valmiina annokset valittuina, ja sitä lihan määrää en todellakaan olisi itse valinnut lautaselleni.. Syömme suurimmaksi osaksi kasvisruokia kotona, ja lihaa saatan syödä harvemmin jos sitä on jossain tilaisuuksissa tarjolla, tai sitten ravintolassa. Mutta että joka päivä, ja useita ruokalajeja. Ja vaaleaa leipää. Onneksi vastapainoksi oli myös hyvin hedelmiä saatavilla!

Mitään suurempia ostoksia en reissulta tehnyt. Sormuksen lisäksi ostin vähän paikallisia herkkuja tuliaisiksi, sekä aika ison kasan eri makuisia shisha-tupakoita. Suomessa yksi pieni boksi maksaa 8,50e, kun taas sieltä sain kymmenen boksia samalla hinnalla!

Maisemaltaan Egpti oli pitkälti juuri sellainen, kuin mitä olin odottanutkin. Oli mahtavaa nähdä niin monta erilaista aluetta. Niilin suiston vehreys ja viljelykset tekivät vaikutuksen siinä missä aavikko ja merikin.

Pari kertaa pääsimme viettämään kahvihetkeä paikallisten beduiinien kanssa. Heidän kahvinsa on aika erilaista kuin meidän, sekaan laitetaan inkivääriä ja sokeria. Teenä tarjottiin kuumaa vettä inkiväärillä ja kanelilla.

Marsa Alamissa aavikolla koulutettiin kameleita. Aikomuksena on tulevaisuudessa tarjota turisteille mahdollisuus käydä kamelisafareilla. Kamelit ovat kuulemma hyvin viisaita, ja oppivat nopeasti. Kamelinkouluttajat asuvat aitauksen viereen rakennetussa majassa hyvin vaatimattomasti. He olivat kolmessa päivässä opettaneet jo kuusi kamelia valmiiksi!

Aavikkoretki kuului alunperin ohjelmaan, ja olinkin sitä odottanut kovasti. Se kuitenkin tippui pois aikatalusta turvallisuussyistä, mutta pääsimme kuitenkin toteuttamaan safarin omakustanteisesti ja turvallisesti. Jeepeillä 100km pitkin aavikkoa, pysähdellen muinaisen rooman aikaisille kaivoksille ja yhdelle ainoalle lähteelle, joka pitää elossa suuren kansallispuiston eläinkantaa.

Muihin matkalle osallistuneisiin ihmisiin tutustuminen oli tietysti myös yksi kohokohta reissulla. Matkalla oli mukana lehdistön ja blogien edustajia Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Suomibloggaajista mukana oli Dorit, Sanna, Vilma, ja Anna. Innolla heidän postauksiaan tässä lueskelen ja odottelen!

Haluan vielä erityisesti mainita paikallisten naisten tekemiä käsitöitä ja tuotteita myyvän sivuston, jonka kautta voi tilata egyptiläisiä tavaroita: Yadawea.com. Marokkolaiset tuotteet ovat olleet muodissa hetken aikaa, mutta yhtälailla kauniita esineitä tehdään myös Egyptissä! Huh, oliko tämä nyt pätevä aloitus Egyptiin pureutumiseen?