ILTAHETKI IKKUNALAUDALLA

Hommasin eilen töistä pari kynttilälyhtyä, joita olin katsellut jo viime kesän alusta asti. Ne tuntuivat kokoajan omilta, mutta en raaskinut koskaan ostaa niitä pikkuisen korkean hinnan takia. Olisin silti varmasti itkenyt verta jos joku muu olisikin yhtäkkiä ostanut ne. Mutta onneksi asioilla on usein tapana järjestyä, ja eilen vapaapäivän jälkeen töihin tullessani olivat lyhdyt 15€ kpl alessa! Otin heti kaksi lyhtyä sivuun, ja hetken päästä joku toinen osti loput. Huh. Ja täällä ne nyt ovat, kotona vihdoin. Lyhdyt sopivat täydellisesti kirppikseltä ostetun tarjottimen ja muun sekalaisen kynttiläjoukkueen seuraan. En koskaan ole ollut mikään kynttiläihminen, mutta nyt huomaan että pikkuhiljaa olen silti keräillyt juuri meille sopivia kynttilöitä. Betonia ja marokkoa, siinäpä hyvä yhdistelmä.

Tuumasin siis että lyhtyjä oli heti kokeiltava. Ja koska ikkunan takana loisti upea vaaleanpunainen auringonlasku, päätin kokeilla ensimmäistä kertaa ikkunalautapaikkaa. Voitteko kuvitella etten ollut tätä ennen juurikaan istuskellut ikkunalaudoillamme? Vaikka sehän se ensimmäinen ajatus aina ikkunalautoihin liittyen on, vaikka niitä löytyy meiltä kolmin kappalein, ja vaikka en edes ole täyttänyt makkarin ikkunalautaa millään roinalla. Keitin teetä, asetin lampaantaljan laudalle, sytytin kynttilät ja asetuin nautiskelemaan niistä kaikista.

Teetäkään ei ole tullut hörpittyä näin kesällä juuri lainkaan. Mutta voin kertoa että eilen illalla tuntui ihan syksyltä. Sieltä se ilmeisesti taas tulee, haluttiin tai ei.

Lulukin halusi tulla seuraksi ikkunalaudalle, ja sieltä se tiiraili kadulla kulkevia ihmisiä. Suloinen otus.

Pitäisi vielä hommata kunnon kynttilät noiden marokkolaisten lyhtyjen sisään, tuikut eivät olleet se paras vaihtoehto. Mutta hyvin niilläkin pääsi alkuun, ette olisi varmasti edes kiinnittänet huomiota asiaan jos en olisi nyt maininnut. Jokos siellä aletaan fiilistelemään kynttilöitä ja pimeneviä iltoja?

Yesterday I bought those beautiful moroccoan candle holders from work and enjoyed my evening in the window bay. Pink sky, tea, furry lamb skin and Lulu (the dog) made it perfect! Now it really feels like that the fall is coming, and it's just the first of august.